Tiedän: ei ole mikään kovin hohdokas otsikko eikä tälle kirjoitukselle varmaan kovin paljon lukijoitakaan tule, mutta menköön nyt, kun en jaksa ponnistella kirjoittaakseni mitään raflaavaa tai yhteiskunnallisesti kiinnostavaa. (Voitte lukea esimerkiksi tämän Emilia Kukkalan kirjoituksen Ulla Appelsinin pöljästä vihapurkauksesta.)Vammalassa tai siis nykyään Sastamalassa on hieno museo Pukstaavi, joka esittelee perusnäyttelyllä ja vaihtuvilla näyttelyillä kirjan ja kirjantekemisen historiaa. Suosittelen lämpimästi. Ottivat sieltä jokin aika sitten yhteyttä ja kysyivät, haluaisinko koota pienen näyttelyn museossa olevaan keräilijän vitriiniin, olivat kuulleet, että minulla on mittava kokoelma vanhoja kioskipokkareita. Sanoin, että ilman muuta kokoan. Sovimme, että teen näyttelyn niin että puolet on sekalaisia pokkareita ja puolet sekalaisia länkkäreitä, koska kummatkin aiheet ovat itseäni lähellä. (Puhuttiin myös mahdollisista aikuisviihteen ja huonon lastenkirjallisuuden näyttelyistä, mutta niistä myöhemmin.) Kävin tämän viikon maanantaina Vammalassa ja vein näyttelyyn noin neljäkymmentä kirjaa.
Alla näyttelyluetteloon tekemäni teksti ja sen perässä vielä bibliografia. Kysehän on tietenkin harvinaisesta Nummelinianaan kuuluvasta pienpainatteesta, joka ehdottomasti kannattaa käydä noukkimassa paikan päältä.
Kioskikirjallisuutta
Suomalaiset ovat aina olleet lukukansaa. Tämän on todistanut myös laaja ja monipuolinen kioskikirjallisuus, jota maassa on ilmestynyt.
Suomessa julkaistun kioskikirjallisuuden historia alkaa jo 1900-luvun alun lukemistolehdistä, mutta varsinaiset kioskipokkarit löysivät tiensä maahan 1940- ja 1950-luvun vaihteessa. Samaan aikaan markkinoille rynnistivät isot kustantamot omien ammattitaitoisesti tehtyjen ja vakavien sarjojensa kanssa sekä asiaan vihkiytyneet pokkarikustantamot.
Keskeisiä kioskikustantamoja olivat Vaasa Oy, Viihdekirjat ja Kolmiokirja. Vaasa ja Viihdekirjat julkaisivat keskeisiä kirjasarjoja, kuten Ilvestä, Manhattania, Puumaa, Montanaa, Sheriffiä ja niin edelleen. Näiden lisäksi oli paljon pienempiä, paikallisia kustantamoita, kuten loimaalainen Pocket-kirja ja Pohjanmaalla toiminut Valpas-Mainos. Kirjat eivät välttämättä olleet ammattitaidolla tehtyjä ja suomennokset saattoivat olla karmeita, mutta osa käännetyistä kirjoista on oman lajinsa klassikoita. Myös pokkarien yleensä ulkomaista alkuperää olevat kansikuvat ovat kiinnostavia ja omalla tavallaan charmantteja.
Suomessa julkaistu kioskikirjallisuus oli suurelta osin ulkomaista – 1970-luvun termein ylikansallista ja imperialistista –, ja osa kustantamoista toimikin 1970-luvulta alkaen Ruotsista käsin. Toisaalta Kolmiokirjan Jerry Cotton ja FinnWest sekä kustantajan romanttiset lukemistot pitivät huolen, että kotimaistakin luettavaa oli tarjolla. Samoille apajille pyrki satunnaisesti osa pienemmistäkin kustantamoista. Pokkarien tarina Suomessa päättyy suurimmaksi osaksi 1980-luvun aikana, mutta edelleen ilmestyy naisten romantiikkaa.
Länkkärit
Suomessa on aina rakastettu Pohjois-Amerikan Villiä länttä, jo 1850-luvulta alkaen, jolloin Fredrika Runeberg kirjoitti tarinansa "Indianens qvinna". Suomessa julkaistiin koko 1900-luvun ajan paljon länkkäreitä, ja suomalaistakin lännenkirjallisuutta on julkaistu niin paljon, että aiheesta saisi oman historiateoksensa. Varsinkin poikakirjoissa ja vanhoissa lukemistolehdissä on ilmestynyt paljon kotoperäisiä länkkäreitä. Myös iskelmäsanoituksistaan tunnettu Reino Helismaa kirjoitteli 1930–1940-lukujen vaihteessa monia lännentarinoita.
Enemmän Suomessa on kuitenkin panostettu käännöskirjallisuuteen, ja sellaiset kirjailijat kuin Zane Grey ja James Oliver Curwood ovat tulleet täällä tutuiksi. Myös kioskipokkarisarjoissa on julkaistu paljon kiinnostavia länkkäreitä. Klassikoita on kuitenkin vielä paljon suomentamatta. Länkkäri on pitkään ollut kulttuurisesti hyväksytympää elokuvissa kuin kirjallisuudessa.
2000-luvulla Cormac McCarthyn ja Patrick DeWittin suomennosten myötä lajityyppi on uudestaan herännyt eloon ja kiinnostaa myös korkeakulttuurisesti suuntautuneita lukijoita.
Kioskipokkareita ja länkkäreitä: näyttelyluetteloKioskipokkarit
Donald Westlake: Olen palkattu murhaaja. Ässä 1. Suom. Tapio Hiisivaara. Valpas-Mainos: Alavus 1966. Alun perin The Mercenaries. Random House 1960.
Evan Hunter (Ed McBain): Painajainen. Ilves 31. Suom. U. Maajärvi. Vaasa: Vaasa 1963. Alun perin The Evil Sleep. Permabooks 1952.
Donald Hamilton: Kovat otteet, Matt Helm. Manhattan 45. Suom. U. Maajärvi. Vaasa: Vaasa 1967. Alun perin Murderers' Row. Fawcett Gold Medal 1963.
Jim Thompson: Pottsville 1280. Suom. Mika Tiirinen. Like: Helsinki 1993. Alun perin Pop. 1280. Fawcett Gold Medal 1964.
Wade Miller: Unohtuneet laukaukset. Lukki 2. Suomennos. Lounais-Suomen kirjapaino: Turku 1958. Alun perin Fatal Step. Farrar 1948.
Nick Carter (Manning Lee Stokes): Tiikerin silmät. Nick Carter 3. Suom. H. Kainulainen. Viihdekirjat: Tapiola 1966. Alun perin The Eyes of the Tiger. Award 1966.
Martin Fallon (Jack Higgins): Piste nolla. Agentti 19. Suom. U. Maajärvi. Vaasa: Vaasa 1969. Alun perin Midnight Never Comes. Long 1966.
Veijo Kainulainen: Ässät pelataan lopussa. Finnbooks: Tapiola 1967.
Larry Kent (Don Haring): Marijuana. Larry Kent 27. Suom. H. Suikkanen. Viihdekirjat: Tapiola 1966. Alun perin Blondes Don't Bruise. Cleveland 1956.
Jean Bruce: Älä luota naisiin. Agentti OSS 117 11. Suom. R. Rekola. Viihdekirjat: Tapiola 1968. Alun perin Ici Paris. Presses de la Cité 1962.
Lee Falk: Vampyyrien yö. Mustanaamio 4. Suom. T. Marjanen. Semic: Tampere 1977. Alun perin The Vampires and the Witch. (Teoksessa virheellisesti The Bampires and the Witch.) Avon 1974.
Marton Taiga: Yhdeksänhäntäinen kissa. Tarina Yorie Matsamuran aarteesta. Tammi: Helsinki 1976. 2. painos, alun perin ilmestynyt vuonna 1945 (Tammi).
[William Johnston:] Fonzie supertähti. Onnen päivät 1. Suomennos. Nykylehdet: Helsinki 1978. Alun perin Fonzie Superstar. Grosset & Dunlap 1978.
Mickey Spillane: Taisteleva huppukaulus. Ässä 21. Suom. Seppo Pekkola. Valpas-Mainos: Alavus 1970. Alun perin The Return of The Hood. Dutton 1964.
Paul Hamari (Paavo Fossi): Aavemorsian. IL-MO: Ilmajoki 1965.
[Harri Laine:] Kivikova Cavander. Formula 1. Kolmiokirja: Oulu 1984.
John Cashman: Huumausaine LSD – taivas vaiko helvetti. Suom. H. Orava. Finnbooks: Tapiola 1968. Alun perin The LSD Story. Fawcett 1966.
Joan Ellis: Kyltymätön. Suomennos. O. E. Savolaisen kirjapaino: Helsinki 1965. Alun perin Day In, Day Out. Midwood 1963. Kansikuva Paul Rader.
James Gant: Vain yksi palasi. Voitto 18. Suom. M. Hossa. Viihdekirjat: Tapiola 1964. Alun perin Zero-0-One. Horwitz 1959.
Leslie Charteris: Pyhimys seuraa jälkiä. Suom. Tammi: Helsinki 1949. Alun perin The Misfortunes of Mr. Teal. Hodder & Stoughton 1934. Kansikuva Aarne Nopsanen.
Janet Evanovich: Miehenmetsästys. Kuuma rakkaus 69. Suom. Hanna Heusala. Winthers: Helsinki 1990. Alun perin Manhunt. Dell 1989. Kansikuva Barney Plotkin.
LänkkäritJack Schaefer: Etäisten laaksojen mies. Suom. Veijo Laurila. Otava: Helsinki 1960. Alun perin Shane. Houghton Mifflin 1949. Kansikuva Markku Reunanen.
Charles Portis: Kova kuin kivi. Suom. Liisa Ryömä ja Pirkko Sand. WSOY: Porvoo - Helsinki 1970. Alun perin True Grit. Simon & Schuster 1968.
Walter Van Tilburg Clark: Väärä tuomio. Suom. Siskolahja von Hertzen. Union: Helsinki 1945. Alun perin The Ox-Bow Incident. Random House 1940.
Stephen Crane: Morsian saapuu kaupunkiin ja muita lännentarinoita. Suom. Anssi Hynynen. Faros: Turku 2007. Kansikuva Mauri Laukkanen.
Heikki Jylhä: Delawaren pojat. Intiaanikertomus. WSOY: Porvoo 1972. Viides painos. Ilmestynyt alun perin vuonna 1938. Kansikuva Peter von Martens.
Reino Helismaa: Henkipattojen kylä ja muita lännennovelleja. Toim. Juri Nummelin. Suomen Länkkäriseura: Turku 2009. Novellit ilmestyneet alun perin Iskussa ja Yllätyslukemistossa 1938–1940. Kansikuva Timo Ronkainen.
Gil Dennic (Olavi Linnus): Buxom Bill tapaa Villihärän. Intiaaniromaani. Mantere: Helsinki 1946. Kansikuva Poika Vesanto.
Fredrika Runeberg: Piirroksia ja unelmia. Suom. Tyyni Tuulio. WSOY: Helsinki 1982. Alun perin Teckningar och drömmar. Sederholm 1861. Sisältää novellin "Intiaanin nainen" ("Indianens qvinna", Litteraturblad 10/1857). Kansi Heikki Kalliomaa.
Erik Dahlberg: Cowboyna Amerikassa. Suomalaisen seikkailija-sanomalehtimiehen elämyksiä Villissä lännessä. Nide: Hämeenlinna 1948.
Pohjoisamerikkalaisia lännenkirjailijoita. Toim. Juri Nummelin. BTJ Kirjastopalvelu: Helsinki 2005.
Max Brand: Laukaus pimeässä. Suom. Katri Jylhä. Mantere: Helsinki 1947. Alun perin Silvertip. Dodd, Mead 1942 (alun perin lehtimuodossa 1933). Kansikuva Poika Vesanto.Gustave Aimard: Uskollinen sydän. Romaani Teksasin vapaussodasta. Suom. Valfrid Hedman. Karisto: Hämeenlinna 1939. Alun perin Le Coeur-Loyal. Amyot 1861.
Louis L'Amour: Paljain nyrkein. Sheriffi 28. Suom. M.-L. Markkula. Viihdekirjat: Tapiola 1966. Alun perin Lando. Bantam 1962.
Flynn Everett (Erik Dahlberg): Oregon-Mike ja karjakuninkaat. Suom. I. Sara. Lehtipaino: Helsinki 1947.
Frank Slaughter: Liekehtivä maa. Suom. Terttu Järvilehto. Tammi: Helsinki 1958. Alun perin The Flaming Frontier. 1956. Kansikuva Usko Laukkanen.
Menneisyyden vanki. FinnWest 12/1983. Kolmiokirja. Kirjoittanut Joni Skiftesvik. Julkaistu uudestaan teoksessa Joni Skiftesvik - Totti Karpela: Töitä arkkunikkarille. Suomalaisia lännennovelleja. Toim. Juri Nummelin. Turbator: Turku 2008.
Chuck Adams: Valepukuinen sheriffi. Montana 14. Suom. V. Kainulainen. Viihdekirjat: Tapiola 1962. Alun perin The Tall Hellion. Kustantaja ilmeisesti Badger, ilmestymisvuosi ei tiedossa.
Brian Wynne (Brian Garfield): Sheriffin kosto. Montana 83. Suom. M.-L. Aalto. Viihdekirjat: Tapiola 1972. Alun perin Big Country, Big Men. Ace 1969.
Louis Masterson: Santa Fen verinen tie. Kolmen tähden sarja. Suom. Arvi Tamminen. Otava: Helsinki 1978. Alun perin Blodsporet til Santa Fe. Bladkompaniet 1973.
Brett McKinley (Paul Wheelahan): Intiaanien armoilla. Lännensarja 2/1974. Suom. A. Salonen. Williams: Helsinki 1974. Alun perin Die Fast in Dallas. Cleveland, ilmestymisvuosi ei tiedossa.
Jesse James. Kustannus Terre, ilmestyi 1958-1959. Kopio amerikkalaisesta True Western Adventures -lehdestä.
