tiistaina, elokuuta 07, 2007

Porin funkis

Olen jo joskus aiemmin, kauan sitten, lupaillut tämmöistä juttua, joka ilmestyi Satakunnan Työssä joskus -97 tai -98, en oikein muista. Ongelma on ollut se, etten ole jaksanut/ehtinyt skannata kuvia, joita otin juttua varten, ja linkkejä näyttää olevan todella vähän. Heitän tämän nyt tänne kuitenkin vähine linkkeineen ja toivon, että ehdin skannata kuvia vaikka ensi viikolla.

Edit: nyt on skannattu. Katsotaan miten hyvin kuvat tänne mahtuvat. Kaikesta minulla ei näköjään ollut kuvaa, valitettavasti, ja jotkut kuvat ovat aika huonoja ja punertuneita ja osassa on samaa vikaa kuin kaikissa amatöörin ottamissa arkkitehtuurikuvissa: talot näyttävät kaatuvan.

Porin funkis

Suomessa rakennettiin taloudellisen noususuhdanteen ansiosta 1930-luvulla paljon ja suuri osa tuon ajan arkkitehtuurista oli huomattavan modernia. Se oli funkista. Funktionalismi eli funkis on kansainvälisestikin ajatellen perin suomalainen ilmiö ja funkiksen suurimpiin nimiin mahtuu helposti muutama suomalainen.
Funkiksen muotokieli laajoine pintoineen, epäsymmetrisine ikkuna- ja ovisommitelmineen ja usein pyöreine kulmineen sopii yllättävälläkin tavalla suomalaiseen maisemaan. Funkis onkin Suomessa kotiutunut hyvin pieniin kaupunkeihin - ei liene kaupunkia tai entistä kauppalaa, jossa ei olisi edes yhtä funkistyylistä taloa.
Porikaan ei ole vailla funkiksen charmia, vaikka viime vuonna ilmestynyt Arkkitehtuuriopas hiukan asiasta vaikeneekin. Kirja tuntee Porista kaksi funkiskohdetta, vaikkakin ilman funkis-nimikettä. Monivuotisen Porin kaupunkikuvan tarkkailun ja ahkerien tutkimustöiden jälkeen olen kuitenkin löytänyt Porista runsaasti funkista. Seuraavassa tärkeimpiä poimintoja - joukossa on sellaisiakin, joita vuonna 1990 ilmestynyt Satakunnan rakennusperinne -kirja ei mainitse.

Tehdasfunkista

Suurin funkisarkkitehti oli epäilemättä Alvar Aalto, joka tosin jo ennen sotaa siirtyi poispäin funkiksesta kohti orgaanisempia muotoja. Aallon Satakunta-kytköksiä voi katsella taidemuseon pienimuotoisessa näyttelyssä. Poria ei näyttelyssä paljon nähdä - Aalto suunnitteli Pihlavan sahalle johtajan asuintalon ja mahdollisesti 50-luvulla rakennetun suulin.
Finlaysonin ja entisen Porin Konepajan tehdasrakennukset ovat asiantuntijoiden mielestä huomattavia arkkitehtuurikohteita. Runar Finnilän suunnittelema Finlaysonin konttorirakennus (1935) on mahtailevista ja surutta eri tyylisuuntia yhdistelevistä piirteistään huolimatta melko selväpiirteinen funkisrakennus. Funkiksen muotokieli korostuu sisäänkäynnin suorissa muodoissa. Jarl Eklundin 1930-luvun lopulla suunnittelemat Konepajan koneistusosasto ja puimakonetehdas ovat selkeitä ja ankaruuteen asti koruttomia rakennuksia, joita luonnehtivat pystyikkunat.
Outokummun metallitehtaan rakennuksissa (W.G. Palmqvist, 1938-1940) on samoja tyylipiirteitä kuin Jarl Eklundin piirtämissä Konepajan rakennuksissa. Outokummun Tehtaanväen asuintalot (Palmqvist) ovat nekin funkisvaikutteisia. Tulitikkutehtaan laajennusosa vuodelta 1937 on niinikään selkeätä funkista nauhaikkunoineen - nauhaikkunat vain on peitetty vanerilevyillä, mikä heikentää rakennuksen yleisvaikutelmaa. Oluttehtaan monet osat ovat selkeätä funkista, mutta ne on suureksi osaksi pilattu huolimattomilla lisärakennuksilla.

Moderneja kouluja

Kolme porilaista koulua on komeita funkisrakennuksia. Riihikedon koulun eli nykyisen Porin suomalainen yhteislyseon vanhimman rakennuksen (Elsa Arokallio 1934) mittasuhteet ovat kärsineet laajennuksista, mutta pyöreänä kaartuva aula Tasavallankadun puolella on hieno yksityiskohta. PSYL:n takana oleva entinen Teljän ammattikoulu (Oiva Viljanen 1936-1938) on sijoitettu tyylikkään epäsymmetrisesti monen risteyksen väliin. Koulu- ja Antinkadun kulma, joka on yli 90 astetta, on erityisen viehättävä.
Porin kaupungin arkkitehti Jaakko Laaksovirran suunnittelema Mäntyluodon koulu vuodelta 1939 on kaikista kolmesta koulusta vaatimattomin, mutta kenties selkeimmin funkista pyöreine rappukäytävälaajennuksineen ja epäsymmetrisine ikkunoineen.

Funkis Porin kaupoissa

Keskustan kaupunkikuvaa hallitsee Yrjönkadun ja Itäpuiston kulmassa oleva Hallitalo, joka on rakennettu 1939 vanhan hallitalon (1928) jatkeeksi. Oiva Viljasen suunnittelema Hallitalo kärsii ylipursuilevista mainoksista, mutta rakennuksen tasaiset muodot käyvät silti hyvin ilmi. Holmlundin hallinakin tunnettu rakennus edustaa sellaista tyylikästä arkirakentamista, jollaista ei ole tunnuttu osaavan viime vuosikymmeninä, esimerkkinä 80-lukulaista kulutusjuhlaa tyrkyttävä BePOP.
Kaisa Blomstedtin suunnittelema Sokos-hotelli (1938) Gallen-Kallelan kadulla on niinikään erityisen tyylikäs ja selkeä rakennus, joka viehättää silmää vuodesta toiseen. Funkiksen suosikkiväri, valkoinen, on sopusoinnussa symmetrisesti sijoiteltujen ikkunoiden kanssa. Pihalta löytyy funkiksen suosikkiteema, rappukäytävän pyöreä uloke.
Elokuvateatterien kohdalla Pori on niinikään hiukan onnekkaampi - tulevaisuus näyttää, miten Finnkinon uusi teatteri Kävelykadun varrella sijoittuu kaupunkikuvaan. Vanhat, pian käytöstä pois jäävät Kino ja Palatsi ovat kohtalaisen tyylikkäitä funkistiloja, joista ainakin Kinoa (Jaakko Tähtinen 1936) auttaisi huomattavasti julkisivun puhdistus tai uusi rappaus.

Palatsi taas sijaitsee yhdessä Porin ensimmäisistä kerrostaloista (arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälä ja Martas 1938), jonka muotoilussa on selkeitä arkisia piirteitä. Samantyylisiä rakennuksia Porissa on muitakin, mm. Jaakko Laaksovirran suunnittelemat Pirtulinna eli Antinkatu 33 (1938) ja Antinkatu 9 (1939; kuvassa).

Muiden liiketilojen yhteyteen sopii hyvin Sibeliuksenpuistosta löytyvä pikkuruinen kioski, joka monen vandaalivuoden jälkeen on täydelleen remontoitu. Sen pyöreät muodot ovat harmoniset - rakennus osoittaa hyvin, miten funkis sopii myös pienimuotoiseen rakentamiseen. On sääli, että muut vastaavat kioskit on hävitetty. [Asiasta liikkuu erilaisia tietoja, mutta minun nähdäkseni kioski on tehty Helsingin kaupungin kaupunginarkkitehdin Gunnar Taucherin tyyppipiirustusten mukaan. - jn]

Porin sähkölaitos funkisrakentajana

Teollisuusrakennuksiin liittyvät läheisesti myös monet sähkömuuntajat. Pori Energia omistaa Porissa tyylikkäitä ja yhtenäisiä funkisrakennuksia. Pienimuotoisempia, kioskin tapaisia pieniä helmiä ovat muuntajat, joita on ainakin Itäpuistossa ja Sibeliuksenpuistossa (Bertel Strömmerin tyyppipiirrustusten mukaan 1935). Muuntajat ovat jännittävästi uusklassismin ja funkiksen välimaastoa - edelliseen viittaavat rakennusta kiertävät uurteet, jälkimmäiseen pyöreät ikkunapinnat (jotka on monista muuntajista peitetty, alkuperäistä on jäljellä ainakin Itäpuistossa) ja symmetrian ja epäsymmetrian vuorovaikutus.


Isot muuntoasemat, Isosannan ns. yhteinen muuntoasema (Gunnar Aspelin 1939) ja Varvin asema Keski-Porin kirkon takana (Torkel Nordman 1940), ovat niinikään tyylikästä funkista, joskin rakennusten monia yksityiskohtia on muutettu. Mäntyluodon muuntaja (1936) on kooltaan samaa luokkaa näiden kanssa, mutta tyylillisesti se viittaa enemmän uusklassismin suuntaan.

Funkista sieltä täältä

Satakunnan Kirjateollisuuden vanha osa, jonka näkee Valtakadulta sisäpihalle mentäessä, on sekin funkista. Valkoiseksi rapatun talon pihanpuoleisen seinän kulmat on pyöristetty. Rakennus on jäännöstä Bertel Strömmerin 1936 suunnittelemasta talosta.
Vesitorni, joka hallitsee Porin kaupunkikuvaa melkein itsestäänselvyyteen asti, on Bertel Strömmerin tyylikästä tiilifunkista vuodelta 1935. Pyöreä kaupunkiin päin antava osa ja puolisoikeat ikkunat ovat hienoja.
Strömmer suunnitteli samana vuonna myös Porin vedenjohtolaitoksen, joka sijaitsee Lukkarinsannassa. Rakennus on vain päästetty hävyttömän huonoon kuntoon, vaikka sen arkkitehtonisia arvoja ei kukaan sen nähnyt voi kiistää. [Rakennus purettiin huonokuntoisena vuoden 2005 paikkeilla. - jn] Strömmerin suunnittelema on myös Antinkatu 15 (1935).
Monista Helsingin ja Mikkelin funkisrakennuksistaan tunnettu Martti Välikangas on suunnitellut Poriin yhden rakennuksen, Varvinkatu 15:n eli Heikinlinnan (1941), joskaan se ei ole kovin mielenkiintoinen talo.
Yksi Porin selväpiirteisimmistä funkisrakennuksista on linja-autoaseman takana oleva liiketalo. Pyöreä kulma Tampereentien puolella, pystyikkunat ja pääsisäänkäynnin kohdalla symmetrisesti sijoitellut ikkunat ovat hyviä yksityiskohtia. Tämäkin rakennus kärsii mainoksista; sen suunnittelija ei ole tiedossa.

Porin lyhytaaltoasema, joka rakennettiin Koiviston tilan maille 1939-1941, on sekin funkisrakennus tyypillisine yksityiskohtineen. Rakennus kaipaisi remonttia.
Vanhakoiviston VPK:n talo on karu ja huonossa kunnossa, mutta sen muotokieli vihjaa funkikseen. Kummankaan rakennuksen suunnittelija ei tällä hetkellä ole tiedossa.
Maauimala (1957) ei ole varsinaista funkista, mutta liittyy siihen, koska sen suunnittelija Yrjö Lindegrenin kynänjälkeä on myös yksi Suomen tärkeimmistä funkismonumenteista, Helsingin Olympiastadion (1940). Lindegrenin kuoleman (1952) jälkeen rakennetussa maauimalassa, varsinkin sen hyppytorneissa, onkin funkikselle tyypillistä virtaviivaisuutta. Myöskin Aulis Blomstedtin niukka rivitaloryhmä Tiilimäessä (1954) liittyy suunnittelijansa kautta funkiksen historiaan.

Varjele modernia!

Rakennustaiteen museon hätähuutoa ei ole Porissa kuultu, koska Liisankatu 8:sta purettiin juuri pieni, mutta melko viehättävä funkistalo, jonka K.A. Myntti suunnitteli 1937. Rakennusta oli muuteltu jo niin, ettei se ollut enää parhaassa vedossaan, mutta silti sen purkaminen, niin kuin käyttökelpoisten rakennusten muutenkin, oli typerää, koska rakennus kuitenkin elävöitti tympeätä Liisankatua. [Nyt olisin ehkä melko eleettömästä Liisankadusta eri mieltä. Pitää katsella joskus ympärilleen kun liikkuu siellä suunnalla. - jn] Paikalle tulevalla elokuvateatterikompleksilla on tiedossa vaikeat ajat.
Onneksi kuitenkin Itsenäisyydenkadun rannanpuoleisen päädyn funkisrakennuksista viljasiiloineen kaikkineen on tulossa tyylikäs asuinmiljöö. Vai meneekö rakennus sittenkin gryndereille? [Tämä kohta harmittaa jälkeenpäin - hieno funkiskokonaisuus repäistään jutun lopussa kuin hihasta. Mutta minkäs nyt enää teet? En ole kyllä ehtinyt Porissa käydessäni tutustua uuteen miljööseen, valtavastihan sinne on rakennettu taloja. Jos jollakulla olisi kuva viljasiiloja vastapäätä puretusta tehdasrakennuksesta, niin näkisin mielelläni. Siitä ei ole oikein edes muistoja. - jn]
Juri Nummelin

1 kommentti:

telaranta kirjoitti...

Todella mielenkiintoinen artikkeli. Jos kiinnostaa nähdä kuva puretusta Hankkijan rakennuksesta, niin mene osoitteeseen: http://elma.elka.fi/ELKA/kuva.htm ja laita hakusanaksi hankkijan varasto porissa.

Olen tekemässä gradua ns. osuuskauppafunkiksesta, joten jos sinulla on vinkata hyviä kohteita esim. Satakunnasta niin otan mielelläni vinkkejä vastaan osoitteeseen jussi miukumauku telaranta piste net :-)