Suunnittelin parin vuoden - ehkä jopa viiden tai kuuden - ajan animaatioelokuvan historiaa käsittelevää laajaa tietoteosta. Kirjoissani Valkoinen hehku ja Elokuvan lyhyt historia on suhteellisen pitkät aihetta käsittelevät luvut - taitaapa olla niin että Valkoisessa hehkussa juuri animaatio saa suhteessa pisimmän luvun. Ajattelin, että riittää kun vähän laajennan, niin se on jo kirja. Hain apurahaakin sitten kun katsoin ajan tulleen. Ja sainkin sitä. Suomen tietokirjailijat antoi minulle kirjaa varten 3000 euroa - ja samalla he antoivat sitä samaan hankkeeseen myös Jari Lehtiselle, miehelle Tekno-Kekko -blogin takana. En tajunnut, miten tällainen kämmi on STIK:lle voinut käydä, eihän ole yleensä tapana tukea kahta erillistä samaa hanketta.
Ja kävi sitten niin kuin kävi: kun olin itse saanut muut hankkeet valmiiksi - tai ainakin sellaiseen kuntoon että saatoin henkäistä ja aloittaa uuden - ja ajattelin, että rupean tekemään animaation historiaa (apuraha oli siinä vaiheessa varmasti jo puoliksi mennyt), sain kuulla, että Lehtisellä on jo kustantaja kirjalleen ja että kirja oli suurin piirtein jo valmiina.
En tiedä, miten muut tällaisiin reagoivat (ehkä kenellekään muulle ei käy näin), mutta minä olin aivan puulla päähän lyöty, vihainen jopa. Kaikenlaista säätöä koetettiin, ja nostan hattua FinnLecturan Tuomas Kilvelle, että hän tosissaan ehdotti että osallistuisin omalta osaltani Lehtisen kirjaan, että tekisimme kirjan siis yhdessä. Juttelinkin asiasta Lehtisen kanssa, mutta totesimme sitten, että yhteistyöstä ei tule mitään, kun hänen käsikirjoituksena oli melkein jo valmis.
Kävi sitten kuitenkin niin että kirja viivästyi. Lehtisen Animaation historian piti tulla kirjamessuille 2012, mutta se ilmestyi vasta nyt, muutama viikko sitten. Nostan hattua Tuomas Kilvelle myös siitä, että hän lähetti kirjan erikseen pyytämättä. Se oli erittäin kohtelias teko. Kirja myös vaikuttaa hyvältä, Lehtinen tuntee aiheensa ja osaa heittää kiinnostavia, jopa raikkaita näkemyksiä. Hiukan liikaa kerronnassa on anekdootteja ja vitsinomaisuutta, mutta en varsinaisesti valita. Ehkä oma kirjani olisi ollut osittain akateemisempi. (Kirjoitan kirjasta laajemman arvostelun myöhemmin, en puutu tähän nyt tämän enempää.)
Mitä tein omalle hankkeelleni? Ongelmahan on, että Suomeen ei mahdu kahta tietokirjaa animaatioelokuvasta. Edellinen aihetta käsittelevä teos on 70-luvun lopulta, Juho Gartzin Animaatioelokuvat (sekin muuten anekdoottimainen, onko aiheessa jotain mikä vetää vitsailun puoleen?).
Pyörittelin ideaa tuskissani aika pitkään ja pelkäsin, että STIK vaatii rahoja takaisin. Lopulta kuitenkin hahmottelin aiheesta nuorille lukijoille (ikähaarukka 10-14) suunnatun kevyen tietokirjan. Kursin käsikirjoituksen vähän väkisin kasaan, ja olen koettanut etsiä sille kustantajaa. Nyt on kai mahdollisuus, että siihen kustantaja tarttuu. Viimeksi keksin, että voin tarjota aiheesta yliopistolle luentosarjaa, sekin näyttää onnistuvan. Saas nähdä nyt. (Joku saattaisi sanoa tähän, että teos löytäisi kustantajan paremmin, jos olisin kirjoittanut sen - anteeksi sanonta - ilon kautta. Voiko tämmöisen jälkeen enää löytää kirjoittamisen iloa?)
Olenko katkera? Kyllä, ilman muuta, mutta Lehtisen kirja on sen verran hyvä, että totean jälleen saman kuin Sirke Happosen Muumioppaan kohdalla: parempi tuli!
Onneksi kukaan muu ei sentään ollut vielä kirjoittanut romaania H. P. Lovecraftista, joka ei kuollutkaan syöpään vuonna 1937.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti