Suomessa toimii H. P. Lovecraft Historiallinen Seura, jonka yksi aktiiveista, tamperelainen Janne Järvinen lähestyi minua. Seura on tekemässä Kuiskaus pimeässä -nimistä lehteä, johon tulee mm. S. Albert Kivisen tervehdys seuralle. Janne lähetti muutaman kysymyksen liittyen viime tammikuussa ilmestyneeseen On Suurten Muinaisten aika -kirjaan ja tarkoitus on julkaista ne vastauksineen lehdessä. En tiedä, mikä on kirjan tilanne tällä hetkellä ja saako sitä enää yhtään mistään, koska tuntui että aika nopeasti pieni painos hupeni ostajien käsiin, mutta yhtä kaikki kirja on herättänyt kiinnostusta enemmän kuin useimmat muut projektini.
Tekstin lopussa paljastan jotain parista tulevasta kirjaprojektista. En ole näköjään osannut aina vastata suoraan kysymyksiin, en esimerkiksi lopussa esitä mitään arveluja siitä, mikä kotimaisia kirjoittajia voisi innostaa Cthulhu-projektiin - luulisin että niitä kirjoittajia ei tarvitse erikseen usuttaa!
Ensimmäinen mieleen tuleva kysymys kirjasta on luonnollisestikin se
onko itse Paavo Väyrynen tietoinen kirjasta tai jopa mahdollisesti
lukenut sen?
Mehän saimme Helsingissä pidettäviin julkkareihin tiedon juttua tekevältä toimittajalta,
että Paavo Väyrynen on lähdössä myöhemmin samana päivänä junalla jonnekin päin Suomea ja saimme
sovittua hänen kanssaan, että hän ottaa meidät vastaan juuri ennen kuin juna
lähtee. Metron toimittaja halusi sitten tehdä tästä lisäjutun omaan
tekstiinsä. Tilanne ei mennyt ihan niin hallitusti kuin olisin voinut
toivoa, mutta Väyrynen joka tapauksessa kiitti kirjasta ja poseerasi
kuvassakin. Sanoi että lupaa tutustua
opukseen, mutta on kovin kiireinen. Naureskelimme keskenämme jälkeenpäin, että hän lukee
sen Pasilaan mennessä. Metron toimittaja soitti Väyryselle myöhemmin ja
Väyrynen kommentoi vain viisaasti jutussa, että on ylpeä, että hänen
vaatimaton persoonansa on näin hienon kirjan aiheena.
Millainen
syntytarina tällä kirjalla on? Käsittääkseni kirja saatiin tehtyä
pikavauhdilla.
Jos nyt oikein muistan, niin Tuomas Saloranta ja Niko Aslak Peltonen saivat joulukuun
alussa baarissa idean, että tämmöisen kirjan voisi tehdä, ja esittelivät
asian Facebookissa seuraavana aamuna. Huomasin asian ja sanoin, että
vien asian Turbatorin Harri Kumpulaiselle. Tältä tuli vastaus alle
tunnissa, että tehdään kirja, että päästään vittuilemaan. Ilmoitin tämän
sitten saman tien Facebookissa ja parissa tunnissa kirjan kirjoittajat olivat ilmoittautuneet mukaan. Vesa Kataiston outo puhe, joka aloittaa kirjan, oli käytännössä jo
valmiina, Vesan piti vain muuttaa viittaussuhteita muistaakseni
Pohjois-Koreasta Cthulhu-mytologiaan sopivaksi. Kuvittaja Ossi Hiekkala
lupautui tekemään kannen normaaleja taksojaan halvemmalla, koska piti ideaa
niin sopivan älyttömänä. Tekstit olivat kasassa parissa viikossa, itse
taitoin kirjan nopeasti ja Ossi hoiti kannenkin layoutin loppuun asti. Jos
ei olisi tullut joulua väliin, koko opus olisi valmistunut alle kolmessa
viikossa.
Kirja julkaistiin vaalien alla Metsän Mustan Paavon
ollessa presidenttiehdokkaana. Minkälaista palautetta kirja on saanut,
onko sitä mahdollisesti ymmärretty väärin tai syytetty
mediapelistä?
Kai se julkisuus oli lopulta niin pientä kuitenkin, ettei
tällaisia syytöksiä kenellekään tullut mieleen esittää, ainakaan omiin
korviini ei ole kuulunut mitään. Olisi tietysti hieno lukea Nykypäivän tai
Maaseudun Tulevaisuuden arvio tästä. Jos tämä jotain aiheutti, niin varmaan
enemmänkin toi Väyryselle pari ääntä lisää!
Minkä kokoinen
painos kirjasta otettiin? Onkohan kirjasta koskaan tulossa uusintapainosta?
150 kappaletta eli todella vähän. En usko että
uusintapainosta tulee, ellei sitten joskus hamassa tulevaisuudessa, kun
tämän kaikki digipainetut kappaleet hajoavat käsiin ja teksti putoilee
sivuilta... mikä tietysti on itsessään lovecraftlaista!
Lovecraft/Cthulhu -aiheista kirjallisuutta tuntuu olevan tulevaisuudessa tulossa enemmänkin Suomessa, suurimmassa osassa näistä olet mukana
tavalla tai toisella. Haluatko kertoa näistä hieman enemmän?
Olen
kääntämässä Lovecraftin esseetä "Supernatural Horror in Literature" Savukeitaan aloittamaan kauhuklassikkosarjaan, jossa on tullut jo yksi nide Sheridan Le Fanua. Kirjan pitäisi ilmestyä ensi keväänä, riippuen hiukan apurahatilanteesta. Lisäksi olen itse kirjoittanut pienoisromaanin, josta en vielä tiedä, missä muodossa se ilmestyy - Lovecraft on siinä itse pääosassa, mutta tarina edustaa enemmänkin vaihtoehtohistoriaa eikä siinä sinänsä ole mitään yliluonnollista. En tosin itse tiedä tällä myöskään sitä, olenko kauhean tyytyväinen valmistuneeseen tekstiin, ehkä muokkaan sitä joka tapauksessa vielä raskaasti. Lisäksi on puhuttu ainakin yhdestä uusien, Suomeen sijoittuvien Cthulhu-tarinoiden kokoelmasta.
Hieman
yleisempänä kysymyksenä: miksi Lovecraft ja Cthulhu jaksavat yhä edelleen kiinnostaa lukijoita ja kirjoittajia?
Jotain siinä todellakin
on, koska Lovecrafthan valittiin ensimmäisenä spekulatiivisen fiktion
kirjoittajana arvovaltaiseen Library of America -sarjaan, vasta hänen
jälkeensä tuli esim. Philip K. Dick eikä jotakuta Heinleinia ole sarjassa
julkaistu lainkaan. Se kertoo ainakin, että Lovecraftin kulttuurinen
merkitys on suuri, suurempi kuin faniympyröissä usein tulee ymmärtäneeksi.
Lovecraftilla on jo pitkään ollut sivistyneitä puolustajia, kuten esseisti
Colin Wilson. Muistaakseni myös arvovaltainen kirjallisuudentutkija Harold
Bloom on sanonut viettäneensä unettomia öitä Lovecraftia luettuaan.
Lovecraft ei siis ole yksiselitteisesti huono kirjailija, niin kuin monet
vieläkin tapaavat sanoa.
Kai kyse on siitä, että Cthulhu-mytologiassa
(josta Lovecraft ei ilmeisesti itse tykännyt puhua) kirjailija loi sen
verran vahvoja visioita, että muut kirjailijat eivät ole sitä kyenneet
ylittämään. Cthulhu vertautuu monella tapaa Tolkienin Keski-Maahan -
kumpikin loi omassa lajityypissään visioita ja ideoita, joiden päälle muut
ovat rakentaneet. (Kovaksikeitetyn dekkarin puolella vastaavia tekijöitä
olisivat Dashiell Hammett ja Raymond Chandler sekä myös James M. Cain.)
Cthulhu on taipunut niin moneen elokuvista tietokonepeleihin, että mythos on
varmasti alkanut hallita ajatteluamme jollain laajemmalla tasolla, siitä on tullut kulttuurinen vertauskuva, jonka tunnistamme välittömästi. Lisäksi ajatus vihamielisistä jumalista
vetoaa hyvin paljon ateisteihin ja vapaa-ajattelijoihin, joita uskoisin
Lovecraftin lukijoissa paljon olevan.
Miten näet, voisiko Suomessa
syntyä uusi, vaikka edes pienimuotoinen, Lovecraft-innostus joka saisi
useamman harrastajakirjoittajan kirjoittamaan uusia, mahdollisesti jopa
toisiinsa nivoutuvia myytos-tarinoita? S. Albert Kivinenhän yritti
aikoinaan juurruttaa Cthulhun tarustoa toimimaan suomalaisella
maaperällä, ja ainakin Boris Hurtta innostui tästä ideasta. Yksi
novellikokoelmakin, Kultainen naamio, saatiin aikaiseksi. Millä
lähestymiskulmilla myytos saisi harrastakirjoittajat innostumaan
Suomessa vuonna 2012 ja eteenpäin?
Kyllä varmasti, kuten sanoin,
tällaisesta antologiasta on puhuttu. Aiemmat yritykset istuttaa mythosta
Suomeen eivät ole onnistuneet, koska Suomessa ei ole ollut otollista
maaperää, täällä on niin paljon keskitytty ja panostettu yhteiskunnalliseen
realismiin. Tilannehan on muuttumassa, monet nuoret kirjailijat kirjoittavat
scifiä, spefiä, fantasiaa, kauhua, uuskumma, arkikummaa tms. Sama näkyy
elokuvissa (Sauna, Iron Sky, War of the Dead, Rare Exports jne.). Kulttuuri
on muuttumassa enkä pitäisi ihmeellisenä, vaikka kohta ilmestyisi
ensimmäinen mythos-romaanikin Suomeksi. (Vai onkos joku Hurtan romaaneista
jo sovitettavissa lovecraftlaiseen maailmaan?)
Yksi asia, mikä asiaa on
myös haitannut, on suomalaisen kirjallisuuden panostus siihen, että pitää
aina kirjoittaa omista hahmoista. Pastisseja ja parodioita on aina pidetty
täällä oletusarvoisesti huonompana kirjallisuutena, vaikka pastissit ovat
olleet ulkomaisessa genrekirjallisuudessa yksi kantava voima, niin scifin,
kauhun kuin dekkareidenkin puolella, ja asetelma on vasta nyt tulossa
Suomeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti