Olen joskus tehnyt pari arkkitehtuurikirjan arviota. Arkkitehtuuri on harrastus ja saa jäädä sellaiseksi. Tässä kuitenkin yksi Agricolaan tehty pikkuisen Aalto-kirjan arvio jostain viiden kuuden vuoden takaa.
***
Alvar Aalto Pohjanmaalla
Anri Linden: Alvar Aalto. Tuotanto Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus: Vaasa 1998. 40 s.
Alvar Aallon satavuotisjuhlavuotta vietettiin viime vuonna mm. lukuisin alueellisin tutkimuksin ja julkaisuin. Viimeisimpiä ilmestyneitä - marraskuussa - oli Länsi-Suomen ympäristökeskuksen julkaisema luettelonomainen selvitys Aallon tuotannosta Pohjanmaalla.
Luettelo on sikäli kiinnostavaa luettavaa, että siitä näkyvät Aallon tuotannon kaikki kehityskaudet uusklassismista aivan omansalaiseen orgaaniseen arkkitehtuurinäkemykseen, "aaltoismiin". Toisaalta on jännittävää huomata, että jyrkin funktionalismi ei Aallon Pohjanmaalla esiinny kuin toteutumattomina suunnitelmina (Vaasan kauppiaiden toimitalo, 1927 yhdessä Erik Bryggmanin kanssa, joka ennakoi hätkähdyttävästi pari vuotta myöhempää Turun Sanomain toimitaloa, ja Kälviän tuberkuloosiparantola, 1929, jossa Paimion kuuluisan sairaalan muodot esiintyvät pienimuotoisempina). Lapualla vuonna 1938 järjestetyn maatalousnäyttelypaviljongin muodot toistuivat sittemmin New Yorkin maailmanäyttelyn Suomen-paviljongissa vuotta myöhemmin. Valitettavasti tällaiset rakennukset eivät ole koskaan säilyneet, vaan niihin täytyy tutustua ainoastaan piirrosten ja valokuvien kautta. Strömbergin tehtaille Vaasaan 1940-luvun lopulla suunnitellut rakennukset - osa tehtaista ja tehtaan asuinrakennuksia - osoittavat, että Aalto suhtautui yhtä suurella tarkkuudella niin pieniin kuin suuriinkiin kohteisiin. Strömbergin asuntoalue (1945-1948) on erinomainen osoitus siitä, että pienimuotoinenkin arkkitehtuuri ansaitsee yhtä suuren huomion kuin suuri ja monumentaalinen.
Aallon myöhempi tuotanto Pohjanmaalla on suureksi osaksi klassikkoainesta. Seinäjoen massiivinen, mutta demokraattisia ihanteita palveleva hallinto- ja kulttuurikeskus on erinomainen työ, josta käy ilmi se, että Aalto hallitsi yhteiskunnalliset hierarkiat ja niiden purkamisen. Alajärvelle suunniteltu hallintokeskus on osaltaan sekin erinomainen, mutta uskoisin, että monetkaan eivät sulata rakennusten tiettyä laatikkomaisuutta. Se kuitenkin kertoo, että hyvä arkkitehtuuri on aina tulosta oman aikansa ihanteiden jalostumisesta. Ainakaan Aallon rakennukset eivät tyrkytä itseään, niin kuin monet saman ajan (1960- ja 1970-lukujen vaihde) suuret rakennushankkeet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti