Kuinka moni on lukenut Henrik Alceniuksen runokokoelman Mitä tämä on? (Tammi 1964)? Siinä Alcenius - joka ei sittemmin julkaissut enää toista kirjaa, vaikka olen törmännyt johonkin hänen kirjoittamaansa novelliin jossain lehdessä - muuntelee Saarikosken Mitä tapahtuu todella? -kirjan runoja. 80-luvun lopulla, kun olin syystä tai toisesta innostunut Alceniuksesta, tein omia muunnelmiani runoista. Käytin kaikki runoissa olleet sanat, laitoin ne vain toiseen järjestykseen. Tuloksia tässä. Näitä ei ole koskaan julkaistu aikaisemmin, mutta ne saattavat päätyä Nokturno-sivulle lähipäivinä.
sellaisia huomisia on itselleni
ennen kirkon pöllöä Neuvostoliittoon ja Alexandriassa
luen tulevia aikoja ylös alas
minä minä ja tie
minä on väärä paloauto
kaksi huutaa korkeaselkäisiä
sellaisia runoja
juoksen koko lapsuuteni kuin kommunisti
oikea tuoli alkoi
jälkeen etsin enkelien runoutta
nykyään tuen sotia
on kiveä ja kukkaa
Hrushtshevia joka kuuluu kylässä
matkustin ikkunaan
mikä on tie ja oikea
tälle paikkaa ja vuotta esitin
kirjoja
tämä on ennen ja enää ei ole
itselleni sodan minä rakensin
+2 sella in curuli struma Nonius sedet
rahaa odotan huoneesta toiseen
oikeaa kannan
erehdys ei ole kuin on
tutkin kävelin
poltin en muista
olivat hienoja
minä kun elän
tulevia aikoja
Tie ja ei korkeaa
tulipalot paloauto
itse hautausmaalla
enää ei ole
***
sidotut gurmandit on pyörivä linnunrata
ja
pisteet ei hitaasti pöytään
terska on Auringon kirjain
ei
on ensimmäinen
jota matkustaa pelastusrengas
hitaasti mutta muutokset
ja
siemenet sydämestä
pensas juoksee kirkonsarveen
viimeinen järjestelmä
on
korkealle tarttunut kohti
puolet lähtenyttä puhetta
ja
jotka joita ovat ovat
säteilevä Aurinko on Aurinko
seppele
ja
luvut
ympyräkehän Pythagoras
tapahdu kirjain
pilvenpyörä on
neljätoista avautuvaa
ja
iloinen ovat
pelastusrengas
härkä
kukat
ja ovat ja
ja avautuva
sydämen pyörivään
seitsemästä
polttaa palaa
räjähtävät
***
Ase on sammakko ja sata runoutta
neekeri huutaa naisia ja ohjaa Eurooppaa
pyrstö edellä
demokraatti on republikaani
joka linna syöksyy
lapsen nenä on ristiinnaulittu
luo härkä ja käsivarret
metsä on KTO KTO
Castro ja Hrushtshev:
ideologiset varjot
joiden patsas pyörii ja hyppii
tie on Aurinko
kaunis on korkeaa
ellei pyöri tuulessa
polttaa sisällöt
ellei alla Eurooppa
vapauden kanuunat viimeisen kerran
ei Mikä ristiinnaulittu kirkko
kaupunki: aurinko ja KOVO
kädettömät syleilevät
ontot helisee toisiaan täynnä
härkää kohti nousee lintu
aurinko on päällä
ellei tie
jotka kuin syleilevät
tekojen kasvava Amerikka
takajaloista KOVOlaskee nahkansa mylvii
ellei tie halkeaa sataa
eikä maailmakaan pelastu
kiven sisään
***
silmiä kaukana omien keskellä
puku kelluu Leningradista länteen
kävellään Aallon rantavesissä
kuin Me
Helsinki on 120 päätä
rakennetaan solmio ja paita
Se on maa
maassaan valkoinen Minä
metsien Helsingistä Alvar
ilman mailia
istumme ne jonka on kaupunki
hopeanharmaa pääkaupunki
tänne lähteestä
täällä lännessä
on keskellä
siellä kasvava mutta
asun täällä
Me kaikki
uudelleen jättiläiseen
tai korkeat kuvansa
näkevät vuokrat
päällään Helsinki tumma
istumme ja Helsinki sijaitsee
Me ovat metsiemme meren mukaan
isoja tai toisin rannalla
katsomme Suomen suunnitelman selin
Hänellä hänen
hänen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti