Julkaisin vuodesta 2003 alkaen omakustanteisesti Pulp-nimistä lehteä, jossa ilmestyi kaikenlaisia, suureksi osaksi itseni kirjoittamia artikkeleita ja esittelyjä monenlaisista kioskikirjallisuuden ilmiöistä: kirjailijoista, kirjoista, kirjasarjoista, kirjojen sarjakuva- ja elokuvaversioista, elokuvien kirjaversioista ja niin edelleen. Vuonna 2009 päätin lakkauttaa painetun lehden ja siirsin lehden nettiin. Kuten näissä aina käy, tämä merkitsi sitä, että lakkautin lehden kahden vuosikerran jälkeen. Hassusti numeroksi 4/2011 ilmoitettu viimeinen numero ilmestyi viime viikolla; tästä pääset lehden sivuille. (Teksti on pääkirjoitus, jonka lopussa on linkit numeron eri teksteihin.) Lehti on blogimuotoinen, koska en halunnut ruveta maksamaan sivujen ylläpidosta.Pari ihmistä on jo ehtinyt esittää pienimuotoiset harmittelunsa sen johdosta, että tämä lakkaa. Se on periaatteessa työnikin kannalta harmillista, koska niin kuin (ehkä turhan pitkäksi venähtäneessä) pääkirjoituksessa totean, Pulpissa piti ilmestyä kaikenlaista, joka myöhemmin ilmestyy jossain kirjassa. Tällaisia projekteja olisivat olleet hakuteokset Pulpografia Britannica, Pulpografia Erotica, Pulpografia Australiensis, Pulpografia Fennica... Näistä varsinkin kaksi ensimmäistä ehtivät jo hyvään vauhtiin, mutta sitten jämähti pahan kerran. Pulpografia Fennicaa olen jossain haastattelussa mainostanutkin tulevana magnum opuksenani... Saas nähdä, mitä siitäkin tulee.
Mutta oli miten oli, lehden tekeminen oli loppujen lopuksi liian aikaa vievää puuhaa. Ja lisäksi jostain syystä kävi aina niin että jonkin muun, yleensä tuoreen arvostelukirjan lukeminen meni aina edelle, en ehtinyt lukea esimerkiksi englantilaisia kioskidekkareita, joista Pulpografia Britannicassa pitäisi olla kyse. (No, on siinä sekin ongelma, että suuri osa on paljastunut vähän pitkäpiimäisiksi, ja huonojen suomennosten lukeminen tuntuu karsealta ajatukselta, kun perheellisellä miehellä on aina vain vähemmän ja vähemmän aikaa lukemiseen.) Mutta jahka tässä elämä rauhoittuu, niin ehkä palaan tämän ja muiden projektien pariin... Todennäköisesti elämä ei rauhoitu vielä vuosikymmeniin.
Yllä kuva vanhan Pulp-lehden kannesta. Se on yksi suosikkinumeroitani: mahtava läpikatsaus kaikenlaisiin Tarzan- ja Mars-kopioihin kirjallisuudessa. Jos joskus kokoan Pulpin artikkeleista kirjan - niin kuin tuossa pääkirjoituksessa uhoan tekeväni -, niin tämä teksti on ykköspaikalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti