perjantaina, maaliskuuta 02, 2012

Paavi ja Jumalten tuho

Katolinen kirkko, Vatikaani ja paavi ovat olleet mukana Jumalten tuhossa jo pitkään, mutta lopullisessa versiossa kaikkien rooli on pienentynyt. Tässä kohtaus, jossa Saatana puhuu tapahtumahetken paavin kanssa ja yrittää saada hänen kauttaan yhteyden Jumalaan. Olen poistanut viittaukset kirjan keskeiseen mysteeriin. Lopullisessakin versiossa mainitaan myös tässä esiintyvä "kuuma linja" Helvetin ja Taivaan välissä. 

Benedict XV ei ollut muuttunut miksikään. Hän oli edelleen yhtä raivostuttava kuin ennenkin. Saatana muisti laihan, melkein kuihtuneen näköisen miehen, jolle pyöreät silmälasit antoivat tietävän, mutta myös etäisen ulkonäön.
”Tietenkään en ota yhteyttä Jumalaan sinun pyynnöstäsi”, paavi sanoi.
”Kuuntele nyt.” Saatana koetti olla kärsivällinen. ”Kuuntele tarkkaan. Minä sanon tämän vain kerran.”
Benedict oli hiljaa. Saatana näki mielessään, miten paavi seisoi puhelimensa vieressä yrittäen epätoivoisesti näyttää arvokkaalta ja pystypäiseltä.
”XXX on tullut maailmaan. Hänet pitää pysäyttää, mutta minä en tiedä, miten.”
Benedict ei sanonut vähään aikaan mitään. Saatana oli varma, että paavi tiesi Jumalan synkimmästä salaisuudesta, vaikka monet tärkeät asiasta kertovat kirjoitukset olivatkin piilossa Helvetin kirjastoissa. Paavi oli kuitenkin niin tärkeässä asemassa ja niin lähellä Jumalaa, että hänen oli yksinkertaisesti pakko tietää.
”Benedict”, Saatana sanoi hetken päästä, kun paavi ei ollut vieläkään sanonut mitään. ”Kaipa sinä tiedät, kuka XXX on? Ja millainen velikulta hän on?”
Benedict rykäisi vaimeasti. ”Kyllä.. kyllä minä tiedän.”
”Mitä sinä siis sanot, kun pyydän sinua ottamaan yhteyttä Jumalaan?” Benedict ei sanonut välittömästi mitään. Saatana kuuli tukahdutetun henkäyksen.
Sitten Benedict kysyi varovasti: ”Mitä minä sanon Hänelle?”
”Sano, että ottaa käyttöön puhelimen, jonka taannoin toimitin sinulle ja jonka käsittääkseni toimitit eteenpäin. Sano, että ottaa sen käyttöön ja ottaa minuun yhteyttä. Välittömästi. Minä haluan tietää, mitä minun pitää tehdä.”
Benedict rykäisi kuuluvasti. Paavi olisi varmasti halunnut paheksua Saatanan puheita, mutta tämä ei välittänyt. ”Tärkeintä on, että saan Jumalan langan päähän”, Saatana jatkoi.
Benedict sanoi: ”Minä yritän.”
”Jos onnistut, niin palkitsen sinut.”
 Paavi ei sanonut siihen heti mitään. Saatana oli juuri sulkemassa luuria, kun Benedict sanoikin: ”Odota!”
”Mitä nyt?”

Ei kommentteja: