Minulla oli kevyt bartheslainen vaihe vuosien 1995-1997 paikkeilla. Tämän tuloksia löytyy omakustannekirjasta Banalologioita: esseitä mitättömästä (jota voi tilata vaikka kommenteissa, jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan), mutta myös tästä tekstipätkästä, joka on kaiketi muistiinpanoja autoja ja autojen muotoilua koskevaan pidempään esseeseen. Tai sitten hain tarkoituksella hienoa ranskalaista fragmentaarista esitystapaa. Siihen ehkä tekstin nimi voisi viitata.
Fragmentteja automuotoilun historiasta
Miksi autossa on neljä pyörää - muistuma eläimestä, jonka ihminen valjastaa käyttöönsä? Onko polkupyörä sitten lähempänä ihmistä, koska siinä on kaksi pyörää?
Fritz Langin elokuvassa Metropolis (1926), joka sijoittuu jonnekin tulevaisuuteen, autot ovat edelleen samannäköisiä kuin ne olivat elokuvan valmistumisaikaan (isoja, hieman kömpelöitä, isot lamput, erilliset astinlaudat). Konteksti kieltää profetioiden todellisen mielikuvituksellisuuden, joka näkyisi juuri tällaisissa yksityiskohdissa.
Autojen muotoilussa harvat innovaatiot tulevat muotiin (Kupla on poikkeus). Näin esimerkiksi Tatra 1930-luvulta tai Raymond Loewyn designit eivät ole jääneet eloon.
1900-1920: Erilliset astinlaudat: auto ei ole vielä eriytynyt yksityiseksi sfääriksi, vaan mukana voi tulla sellaisiakin, jotka eivät osallistu auton sisäpuolisen tilan luomiseen. Autossa on näin vielä muistumia hevosvaunuista ja junasta, joihin noustiin (ja noustaan) astinlaudan avulla.
Autolla matkustamisen kätevyys: gangsterit roikkuvat astinlaudalla ja ampuvat (tämä on autoilun myyttejä).
1930-1940: Autojen muodot kehittyvät kohti sellaista kuin me ne nykyään tunnemme. Samoin käy sotilasajoneuvoille, jotka ovat ensimmäisiä kokonaan katettuja ajoneuvoja. Ensimmäiset etuvetoiset autot (Citroën): ajaja on lähempänä vetäviä renkaita ja on näin enemmän osa autoa.
Kuplavolkkari ja natsi-Saksa: ensimmäiset moottoritiet ja perheauto syntyvät yhdessä. Kuplan muoto Ferdinand Porschen ironiaa: pyöreä muoto, josta kaikki byrokraattiset ja diktatoriset toimenpiteet kimpoavat sivuun?
1950: Pyöreät muodot, pastellivärit: Korean sodan synnyttämän noususuhdanteen aika, joka synnyttää huvittelun ja vapaa-ajan. Taas tunnistamme gangsterit, jotka tulevat isoilla autoillaan. Nuoriso ottaa autot käyttöönsä: Nuoren kapinallisen (1955) kilpa-ajot. Hot rod -autojen keksiminen: autot muuttuvat harrastuksen ja muuntelun (postmoderneiksi?) välineiksi. Beatnikit: noususuhdanne antaa mahdollisuuden ajaa suunnattomilla autoilla halki suunnattoman mantereen. Isot valtatiet tulevat muualle maailmaan.
Englannissa maailman kaunein auto: Jaguar XK 120.
1960: Autot suurenevat toisaalla (Amerikka), pienenevät toisaalla (Eurooppa, jossa miniautot villitsevät - Mini, Messerschmitt, BMW Isetta, Fiat 600 - syntyy suurkaupunkeissa puikkelehtivan autoilun idea - autoilun feminiininen puoli). Saman kolikon kaksi puolta: autoilu järkiperäistyy. Kupla osoittaa pätevyytensä: natsismin täydellinen voitto.
1960-luvun loppu ja 1970: Auto tulee väkivaltaisen ja vähän holtittoman näköiseksi. Vietnamin sota. Amerikankaarat saavuttavat loogisen päätepisteensä: autosta tulee pelottavan näköinen. Elokuvat, joissa auto on pelottava: Steven Spielbergin Kauhun kilometrit (1973), Elliott Silversteinin Kalmankaara (1977). Elokuviin tulevat kuvat, joissa auto pysähtyy uhkaavasti aivan kameran eteen. Amerikkalainen auto näyttää autenttisemmalta, mitä huonommassa kunnossa se on. Rähjäisyyden vuosikymmen on samalla myös kimalluksen (glitter) vuosikymmen ja nämä kulkevat käsi kädessä.
Pohjoiseurooppalaisen auton nousu: Volvo ja Saab. Luksus ja demokraattisuus samassa: kansankodin todelliset saavutukset. Saab: lentokonetehtaan valmistama auto saa ihmiset kuvittelemaan, että he osallistuvat ilmatilan valloitukseen.
1980: Moraalisen enemmistön nousu, Reagan. Muodot tylsistyvät, latistuvat. Huomattava poikkeus: Ford Sierra. Nousukausi: muotojen kulmikkuus heijastaa juppiaatteen askeettisuutta. Hondan pieni sporttinen katuauto tämän ajan harvoja todellisia klassikkoja: juppiuden täydellinen manifesti (TM:n arvostelija: kuskin jalannumeron pitää olla 42: ruumiillisten ulottuvuuksien sääntelyä).
1990: Kaksi osaa. 1) Lama: autoista tulee pehmeitä ja pyöreitä, mikä viittaa luottamukseen, jota teollisuus haluaa uskotella: elämä tulee paremmaksi, jos ajat tällä autolla. 2) Nousukausi: autojen ilme tulee ilkeäksi ja ironiseksi. Lamput vääntyvät vinoon ja autot näyttävät virnistävän (Renault Megané, Ford Mondeo): "Hah! on niin helppo huijata!"
Autojen mataloituminen ja virtaviivaistuminen: sporttisuus myös perheautojen ominaisuus. Uudet pienautot (Renault Twingo): pienuus on nyt ironista ja se viittaa nousukauteen historiassa. Mielikuva uudesta nousukaudesta ja feminiinisestä autoilusta. Kun on nousukausi, naisia houkutellaan ajamaan. BMW Z3 naisten suosikki. Kenelläkään ei ole siihen varaa. Naisten autovakuutukset.
Mersun nostalgiset pyöreät lamput viittaavat hyviin aikoihin: nousukauden representaation representaatio. Fiktiivisiä autoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti